Kymmenen myyttiä käynnistysakusta – ja totuus niiden takana

12 V:n käynnistysakun tehtävät nykyaikaisissa ajoneuvoissa.

Bensiinimoottoreissa akku syöttää virtaa sytytystulpille myös käynnistyksen jälkeen, kun taas dieselmoottorit eivät tarvitse sytytystulppia moottorin käydessä. Hehkutulpat saavat kuitenkin käynnistyksen yhteydessä tarvitsemansa energian ajoneuvon akusta.

Akku kuormittuu erityisen paljon ajoneuvoissa, joissa on start-stop-järjestelmä, sillä moottori käynnistetään toistuvasti uudelleen. Tähän tarkoitukseen käytetään yleensä tehokkaita akkuja, kuten SEG Automotiven EFB- ja AGM-akkuja.

Lisäksi nykyaikaisissa ajoneuvoissa on jopa sata sähkölaitetta, jotka tarvitsevat virtaa ajon aikana. Näihin kuuluvat ajoneuvon valaistus, lukuisat ohjainlaitteet, anturit, kuljettajaa avustavat järjestelmät, ajoneuvon infotainment-järjestelmät sekä ulkoiset multimedialaitteet, kuten tabletit ja älypuhelimet. Myös tekoälyyn perustuvat, jatkuvasti verkkoon kytketyt ääniavustajat ovat yleistymässä yhä enemmän.

Käynnistysakun teknologia.

Auton akku, joka on tavallisesti lyijyakku, koostuu sarjaan kytketyistä kennoista, jotka tuottavat yhdessä 12,78 voltin jännitteen. Jokaisessa kennossa on kaksi elektrodia: positiivinen lyijydioksidista valmistettu elektrodi ja negatiivinen lyijystä valmistettu elektrodi. Ne ovat upotettuina laimeaan rikkihappoelektrolyyttiin, joka toimii sähköä johtavana väliaineena. Elektrodien välissä on erotinlevyt, jotka estävät niiden suoran kosketuksen toisiinsa mutta mahdollistavat ionien liikkumisen kennojen sisällä. Koko rakenne on sijoitettu kestävään, haponkestävään muovikoteloon, joka suojaa akkua ulkoisilta vaikutuksilta ja mekaanisilta vaurioilta. Akku on liitetty ajoneuvon sähköjärjestelmään kahden liittimen kautta: plus- ja miinusnavan avulla. Purkautuessaan akku muuntaa kemiallisen energian sähköenergiaksi, kun taas latauksen aikana prosessi tapahtuu päinvastaiseen suuntaan.

Myyttejä käynnistysakusta – ja mikä on oikeasti totta.

Myytti 1: "Nykyaikaisissa autoissa ei enää ole akkuongelmia"

Totuus: Nykyaikaisesta teknologiasta huolimatta käynnistysakku on edelleen yleisin ajoneuvojen rikkoutumisten syy.

• suuri määrä sähkölaitteita
• start-stop-järjestelmät
• lyhyiden matkojen ajaminen
• pitkä käyttöikävaatimus akulle

Tämän seurauksena akut ovat nykyään entistä kovemmalla rasituksella kuin aiemmin.

Myytti 2: "Auton akussa on aina tasan 12 volttia."

Totuus: "12 volttia" on vain nimellisjännite. Täyteen ladatun käynnistysakun jännite on tyypillisesti noin 12,6–12,8 V, ja jo 12,5 V:n jännitteellä akkua pidetään merkittävästi purkautuneena. Pienilläkin jännite-eroilla on suuri vaikutus sekä käynnistyskykyyn että ajoneuvon sähköjärjestelmien toimintaan.

Myytti 3: "Huoltovapaa tarkoittaa, ettei siitä tarvitse koskaan huolehtia."

Totuus: "Huoltovapaa" tarkoittaa ainoastaan sitä, ettei akkuun tarvitse lisätä vettä. Säännölliset tarkastukset, kuten jännitteen ja varaustilan seuranta, ovat edelleen tärkeitä, erityisesti paljon lyhyitä matkoja ajavissa tai kausikäytössä olevissa ajoneuvoissa. Muussa tapauksessa akku voi purkautua vähitellen syväpurkautuneeksi ilman, että ongelmaa huomataan ajoissa.

Myytti 4: "Lyhyet ajomatkat lataavat akun takaisin täyteen."

Totuus: Erityisesti nykyaikaisissa ajoneuvoissa lyhyt ajomatka ei usein riitä:

• korvaamaan käynnistyksen aiheuttamaa energiankulutusta
• kompensoimaan sähkölaitteiden, kuten lämmityksen, istuinlämmityksen ja kuljettajaa avustavien järjestelmien, energiankulutusta

Akku purkautuu tällöin todennäköisemmin kuin latautuu.

Myytti 5: "Akkua vaihdettaessa vain mitat ja ampeeritunnit (Ah) ovat tärkeitä."

Totuus: Nykyaikaisissa ajoneuvoissa myös seuraavat tekijät ovat ratkaisevan tärkeitä:

• akkutyyppi (esim. EFB tai AGM)
• kylmäkäynnistysvirta (CCA)
• ajoneuvon koodaus ja akunhallintajärjestelmä (BMS/BEM)

Väärä akkutyyppi voi johtaa lyhyempään käyttöikään tai toimintahäiriöihin.

Myytti 6: "Sähköauto ei tarvitse käynnistysakkua."

Totuus: Myös sähköautoissa on yleensä 12 V:n käynnistysakku, joka

• ylläpitää perusjärjestelmiä valmiustilassa, kun ajoneuvo on pysäköitynä
• syöttää virtaa ohjainlaitteille
• aktivoi korkeajännitejärjestelmän
• mahdollistaa turvallisuusjärjestelmien toiminnan

Ilman sitä myös sähköauto jää paikalleen eikä ole ajokelpoinen.

Myytti 7: "Akut rikkoutuvat yllättäen – ilman ennakkovaroitusta."

Totuus: Monet akut eivät vikaannu äkillisesti, vaan niiden kunto heikkenee vähitellen seuraavien tekijöiden seurauksena:

• sulfatoituminen (kovien lyijysulfaattikiteiden muodostuminen lyijyakun levyille, yleensä pitkäaikaisen purkautumisen tai käyttämättömyyden seurauksena)
• toistuvat syväpurkautumiset
• ikääntyminen

Ongelmana on, että kuljettaja huomaa akun heikentyneen usein vasta silloin, kun ajoneuvo ei enää käynnisty. Todellisuudessa akku on voinut olla heikentynyt jo pitkän aikaa ennen varsinaista rikkoutumista.

Myytti 8: "Kylmä tuhoaa akun."

Totuus: Kylmä heikentää akun suorituskykyä tilapäisesti, mutta ei itsessään tuhoa akkua. Todellinen ongelma on se, että talvella energiantarve on suurempi ja akun latautuminen on heikompaa. Tällöin jo ennestään heikentynyt akku vikaantuu ensimmäisenä.

Myytti 9: "Kuka tahansa voi vaihtaa akun itse."

Totuus: Monissa nykyautoissa on akunhallintajärjestelmä (BMS/BEM), joka valvoo ja ohjaa akun toimintaa. Akun vaihdon jälkeen ajoneuvolle on ilmoitettava, että uusi akku on asennettu. Muussa tapauksessa energianhallintajärjestelmä jatkaa toimintaansa vanhan, kuluneen akun tietojen perusteella. Siksi asiantuntijaorganisaatiot, kuten ADAC, suosittelevat nimenomaisesti akun vaihdattamista ammattilaisella. Näin varmistetaan, että uusi akku rekisteröidään tai koodataan oikein ajoneuvon järjestelmään ja että kaikki akunhallintatoiminnot toimivat suunnitellusti.

Myytti 10: "Lämpö on käynnistysakulle harmitonta – ongelmia esiintyy vain talvella."

Totuus: Asia on itse asiassa päinvastoin: kuumuus vahingoittaa akkua pitkällä aikavälillä enemmän kuin kylmyys. Ratkaisevat vauriot syntyvät usein kesällä, mutta ne tulevat näkyviin vasta kuukausia myöhemmin kylmien säiden saapuessa.

• Elektrolyytti haihtuu nopeammin.
• Itsepurkautuminen lisääntyy.
• Akun sisäinen korroosio voimistuu.

Tuloksena on, että akku ikääntyy huomaamatta, ja myöhemmin se "yllättäen" vikaantuu.

Mikä pidentää käynnistysakun käyttöikää.